Karikojootin Counter Strike pelikirja. Mirage. Sivu 1.

Muutama viikko sitten ”löysin” vinkkivideolta kiinnostavalta tuntuvan toimintatavan torjua vastustajien hyökkäystä Apsien kautta B:lle Miragessa. Tämä kolmen askeleen toteutus käynnistyy heittämällä CT Spawnista savu Back Alleyn ja Kitchenin väliseen oviaukkoon. Sitten kiirehditään nopeasti heittämään mollu ristikkoikkunan kautta pitkälle Apsiin savun eteen. Lopuksi edetään Apsin ovelle, jossa voidaan odottaa vastustajien tuloa tai edetä valon avulla pidemmälle torjumaan Kitcheniin tulleita vastustajia. Mollun heittämisen ja /tai vastustajien vastaanottamisen voi hoitaa myös nopeammin paikalle edennyt pelikaveri.

Yksinkertaista, mutta ei kovin helppoa ainakaan minulle. Ensimmäinen haaste oli savun heittämisen opettelu. Tarvittiin melkoinen määrä harjoitusheittoja, että tähtäimen oikea paikka ja sen toleranssit löytyivät ja heitot alkoivat onnistua. Hieman helpompaa oli mollun heittämisen opettelu niin, että sen sai heitettyä seinän kautta kimmokkeena riittävän pitkälle estämään savun läpi tulevien vastustajien etenemistä.

Eilen pääsin vihdoin kokeilemaan tätä todellisessa pelitilanteessa. Kun katselin ottelua demovideolta, oli mahtavaa nähdä savujen mollujen heittämisen onnistuminen. Samalla sai tärkeää tietoa niiden toimivuudesta. Esimerkiksi
- nopeimmat vastustajat ennättivät savua ennen Kitcheniin saakka
- savu ei estä eikä välttämättä hidastakaan vastustajien etenemistä
- savun eteen oikealla tavalla heitetty mollu toimi niin, että pisimmälle edennyt vastustaja joutui perääntymään Kitcheniin ja sai siitä myös vahinkoa
- mollu pysäytti taaempana savun läpi tulleen vastustajan.

Tällä tavalla vastustajan etenemistä voi ainakin hidastaa. Nopean hyökkäyksen torjunnassa ajoituksella on merkitystä, ja savun heittäjän olisikin hyvä olla lähinnä B:tä syntyvä pelaaja. Sivuvaikutuksena saattoi olla myös se, että vastustaja ei enää kovin montaa kertaa hyökännyt Apsien kautta B:lle. Muutaman kerran näin videolta, miten Apseihin edennyt vastustaja lähtikin savun nähtyään Undergroundin kautta kohti A:ta.

Seuraavalla kerralla täytyy kokeilla myös valon ja/tai sirpalekranaatin avulla toteutettavaa Kitcheniin pysäytettyjen vastustajien hyökkäävämpää tuhoamista. Opittavaa ja opeteltavaa riittää siis tässäkin toimintamallissa.

Karikojootti. The ancient one.

Oppimista ja onnistumisen kokemuksia Counter Striken parissa.

Joukkueen keskinäinen viestintä on Counter Strikessa erittäin tärkeää. Onnistuminen edellyttää sekä hyvää viestiä lähettäjältä että viestin ymmärtämistä sen vastaanottajilta. Taistelun keskellä viestintä on kuitenkin haastavaa ja tieto jää usein antamatta tai ymmärtämättä. Kokemusta molemmista on runsain määrin.

Muutama päivä sitten yksittäinen onnistuminen tuntui sen takia todella hyvältä. Olin matchmaking -ottelussa Mirage kartalla. Muu joukkue hyökkäsi A:lle T Rampin ja Palacen kautta ja minä olin menossa sinne Midin ja Connectorin kautta. Ollessani Midin keskivaiheilla näin vastustajia tulevan Shortilla. Sain heistä yhden ammuttua ja kerrotua joukkueelle että Short yksi ja Ladder yksi. Sitten kuulin kuulokkeista yhden joukkuekaverin sanovan Site tyhjä, asennetaan pommi. Hän oli havainnut, että vastustajia oli jäljellä enää kaksi ja minun viestini perusteella tiesi missä he olivat. Pommin asentamisen jälkeen elossa olevat joukkueen pelaajat tiesivät, että vastustajat todennäköisesti tulevat Connectorista ja Junglesta, ja osasivat odottaa heitä. Tuloksena oli erävoitto, onnistumisen kokemus ja oppi, jonka muistan toivottavasti myös tulevissa otteluissa.
Karikojootti, Senior Fighter

Rentous, rentous ja vielä kerran rentous.

Jos minua juuri nyt pyydettäisiin kertomaan, mitä kolmea taitoa, toimintatapaa tai osaamista parantamalla kehittyisin eniten counter striken pelaajana, vastaukseni olisi rentous, rentous ja rentous. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaiki muut pelaamisessa tarvittavat taidot olisivat minulla kunnossa. Pikemminkin päivastoin. Minulla on niissä kaikissa edelleen erittäin paljon parantamista ja kehitettävää, mutta rentouden avulla pystyisin hyödyntämään nykyistä osaamistani huomattavasti tämän hetkistä paremmin.

Mieli piste fi -sivulla rentoudesta kerrotaan seuraavaa: ”Rentouden tunne antaa tilaa toimia ilman pelkoa ja stressiä siitä, mitä voi tapahtua tulevaisuudessa. Se antaa mahdollisuuden myös huippu-suorituksiin, flow-tilaan jonka yksi tunnusmerkki on toiminnan rentous”.

Rentouden puute näkyy, tuntuu ja vaikuttaa toimintakykyyni ja toimintaani pelitilanteissa. Näin kävi myös eilen, kun olin pelaamassa matchmaking -ottelua Senior Fighters -joukkeen kanssa. Otttelun aikana jännittäminen ja rentouden puute vaikuttivat monella tavalla. Kädet hikosivat. Sormet tuntuivat jäykistyvän ja liikkuvan vaivalloisesti. Vastustajan kohtaamisessa reaktionopeus heikkeni ja ajatus pätki niin, että tuli tehtyä sitä vaikka olisi pitänyt tehdä tätä. Tähtäämisen tärkeys unohtui ja ampuminen alkoi ensin ja tähtääminen vasta myöhemmin, jos sittenkään, ja siitähän ei mitään hyvää seurannut – paitsi vastustajalle. Tässä vain muutamia esimerkkejä. Ottelun kuitenkin voitimme yhteispelin ansiosta.

Miten saisin rentoutta lisää peliini? Itse en toistaiseksi ole keksinyt muita keinoja, kuin perustaitojen kehittäminen ja pelikokemuksen hankkiminen pelaamalla mahdollisimman paljon otteluja. Tässä Tipuliiga on ollut suureksi avuksi.

Karikojootti
Senior Fighters

Pelivalmennus innostaa, kannustaa ja auttaa oppimaan kokemuksista.

Ensimmäisten valmentajan kanssa toteutettujen harjoitusten jälkeen olimme energiaa täynnä ja aivan tohkeissamme. Kokemus oli mahtava ja kaikista tuntui, että olimme oppineet paljon, mutta edes kysyttäessä kukaan ei välittömästi harjoituksen jälkeen osannut tarkentaa opittuja asioita mitenkään.

Yön yli nukkuminen auttoi hieman ja pystyimme tekemään jonkinlaista yhteenvetoa opitusita asioista tai pikemminkin asioista, joissa meillä on vielä paljon oppimista.

Ensimmäinen on kartan ja paikkojen nimien tuntemisen tärkeys. On pystyttävä nopeasti ja selkeästi viestimään muille esimerkiksi missä vihollinen on, minkälainen vihollinen on kyseessä ja mihin suuntaan hän/he liikkuvat. Ilman kartan tuntemista ja yhteisesti sovittujen paikannimien käytöä se on mahdotonta. Viestit, kuten Nyt niitä tulee, Sieltä niitä tulee, Pommi on täällä, Menen sinne, Tulen täältä,  ovat olleet meille liiankin tuttuja. Naurua ne ovat saaneet aikaan, mutta pelaamista nei eivät edistä. Kartan nimien kanssa tulee jatkossa melkoisia haasteita, sillä kilpailuissa pelattavia karttoja on seitsemän ja kaikkien paikat ja niiden nimet pitäisi tuntea.

Vaikka viestintä on tärkeää, on saman aikaisesti puhuttava mahdollisimman vähän ja kuitenkin annettava kaikki oleellinen informaatio. Turhan puhuminen on jopa haitallista, sillä se estää kuuntelemasta peliääniä ja sotkee sekä omia että muiden ajatuksia.

Kolmas onkin peliäänten kuunteleminen ja ymmärtäminen. Äänten avulla on mahdollista saada valtavasti enemmän informaatiota kuin olemme tähän mennessä ymmärtäneet. Hiekalla, betonilla tai puupinnoilla kulkemisesta lähtee erilainen ääni. Vastustajan kulkusuunta on ainakin jossain määrin pääteltävissä askeläänien perusteella. Kiikaritähtäimen käytöstä lähtee ääni, joka paljastaa pelaajan viholliselle. Äänen voimakkuus antaa viitteitä etäisyydestä. Vastustajien äänten kuuntelemisen rinnalla kannattaa myös huomioida, minkälaisia ääniä itse päästelee. Ne voivat olla joko tahallisia tai tahattomia. Ne tahattomat ovat niitä, jotka voivat koitua turmioksi.

Joukkuepelin kannalta vastustajaa koskevan tiedon hankkiminen ja välittäminen on avainasemassa. Kun pelaaja näkee vihollisen, siitä on heti kerrottava muille. Saman aikaisesti jokaisen kannattaa kuitenkin kysyä, missä muut viholliset ovat. Havaintojen tekeminen vastapuolen pelaajista on erityisen tärkeää myös siksi että, jos itse näkee vihollisen, niin on varmaa, että vihollinen on nähnyt sinut. Paikoilleen jääminen on silloin vaarallista ja paikkaa kannttaakin vaihtaa saman tien.

Toisella harjoituskerralla jatkoimme viestinnän ja erityisesti paikkatietojen kertomista muille pelaamalla kaksi erää botteja vastaan. Harjoituksesta teki erittäin opettavaisen ja samalla jänittävän se, että Nakk3 pelasi bottien kanssa vastapuolella. Samalla hän seurasi viestintäämme ja antoi reaaliaikaista palauteta sekä kommentoimalla että kysymällä, mitä eri tilanteissa huomattiin, mitä jäi huomaamatta, mitä viestittiin ja mitä olisi kannattanut viestiä. Tilanteet, joissa hän pääsi huomaamatta lähes viereemme, olivat myös järisyttäviä mutta erittäin opettavaisia. Toisaalta silloin, kun joku meistä sai hänet ammuttua, riemulla ei tuntunut olevan rajoja.

Seuraava harjoituksemme on tänäiltana. Jännittää hieman jo nyt. Samalla kuitenkin mielessä on toive, että harjoitus alkaisi saman tien.

KISS eli keep it simple stupid -ohje unohtui ensimmäisessä ottelussamme.

Toimin pelin sisäisen johtajan roolissa pelatessamme ensimmäisen ottelumme Papat -peliyhteisön nuorempia pelaajia vastaan. Kokemus oli hämmentävä mutta myös opettavainen. Saimme pelin jälkeen vastustajilta hyviä neuvoja, mutta vielä tärkeämpää on ottaa kaikki oppi irti omista pelikokemuksistamme. Yön nukkumisen jälkeen itselleni alkoi kiteytä ajatus siitä, että meidän kannattaa yksinkertaistaa peliämme ja hyödyntää samojen asioiden toistojen avulla oppimista huomattavasti nykyistä enemmän.

Ajatus yksinkertaistamisen tärkeydestä syntyi siitä kokemuksesta, että pelin sisäisenä johtajana olin alusta lähtien aivan pihalla. Nopeaan tahtiin piti yrittää tehdä päätöksiä siitä, mitä taktiikkaa käytettään ja kuka menee mihinkin. Terroristipuolella ollessamme piti muistaa kuka suojaa ja kuka harhauttaa ja missä. Tämän päälle piti vielä miettiä, minkä aseen itse ottaa, ottaako kranaatteja ja miten aikoo itse toimia tilanteessa. Kaiken kukkuraksi tekniikasta johtuen yksi pelaajista oli poissa pelistä, joten alun perin suunniteltuja kuvioita ei voinut sellaisenaan toteuttaa.

Yksinkertaistamisen keinona voisi olla, että käytämme pelissä ottelun ajan vain yhtä taktiikkaa ja pelaajat ovat koko ajan samoissa rooleissa. Jokainen erä olisi siten saman tekemistä uudelleen ja uudelleen, jolloin kyseisen taktiikan ja siihen liittyvien tehtävien osaaminen ja taito kehittyisivät toistojen avulla. Sama täytyisi tietysti tehdä kaikkien käytettävien taktiikoiden osalta. Lisäksi jokaista taktiikkaa pitäisi harjoitella erilaisissa kokoonpanoissa niin, että kaikki pelaaja osaisivat toimia eri rooleissa.

Seuraavan ottelun pelaamista voisimme harkita vain yhtä tai korkeintaan kahta taktiikkaa käyttäen vakioroolituksella. Sitä ennen pidettävissä harjoituksissa keskittyisimme vain näiden opetteluun. Erävoittoja ei varmaankaan tällä tavoin paljoa kerry, mutta pelin toimivuuden, hauskuuden ja erityisesti oppimisen kannalta se voisi olla hyödyllistä.

Karikojootti
Senior fighter