sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Rentous, rentous ja vielä kerran rentous.

Jos minua juuri nyt pyydettäisiin kertomaan, mitä kolmea taitoa, toimintatapaa tai osaamista parantamalla kehittyisin eniten counter striken pelaajana, vastaukseni olisi rentous, rentous ja rentous. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaiki muut pelaamisessa tarvittavat taidot olisivat minulla kunnossa. Pikemminkin päivastoin. Minulla on niissä kaikissa edelleen erittäin paljon parantamista ja kehitettävää, mutta rentouden avulla pystyisin hyödyntämään nykyistä osaamistani huomattavasti tämän hetkistä paremmin.

Mieli piste fi -sivulla rentoudesta kerrotaan seuraavaa: ”Rentouden tunne antaa tilaa toimia ilman pelkoa ja stressiä siitä, mitä voi tapahtua tulevaisuudessa. Se antaa mahdollisuuden myös huippu-suorituksiin, flow-tilaan jonka yksi tunnusmerkki on toiminnan rentous”.

Rentouden puute näkyy, tuntuu ja vaikuttaa toimintakykyyni ja toimintaani pelitilanteissa. Näin kävi myös eilen, kun olin pelaamassa matchmaking -ottelua Senior Fighters -joukkeen kanssa. Otttelun aikana jännittäminen ja rentouden puute vaikuttivat monella tavalla. Kädet hikosivat. Sormet tuntuivat jäykistyvän ja liikkuvan vaivalloisesti. Vastustajan kohtaamisessa reaktionopeus heikkeni ja ajatus pätki niin, että tuli tehtyä sitä vaikka olisi pitänyt tehdä tätä. Tähtäämisen tärkeys unohtui ja ampuminen alkoi ensin ja tähtääminen vasta myöhemmin, jos sittenkään, ja siitähän ei mitään hyvää seurannut – paitsi vastustajalle. Tässä vain muutamia esimerkkejä. Ottelun kuitenkin voitimme yhteispelin ansiosta.

Miten saisin rentoutta lisää peliini? Itse en toistaiseksi ole keksinyt muita keinoja, kuin perustaitojen kehittäminen ja pelikokemuksen hankkiminen pelaamalla mahdollisimman paljon otteluja. Tässä Tipuliiga on ollut suureksi avuksi.

Karikojootti
Senior Fighters

tiistai 21. tammikuuta 2020

Onnistumisen eväät: malttia ja harjoittelua

Ja taas on niskat jäykkänä ja kämmenpohjissa haavat, kun piti jännittää eilistä peliä. Oli niin tiukat paikat. Lopputulos oli 16-12. Ei siis ihan voitettu, mutta hyvin pelattiin.  Ja ei ollenkaan paha tulos, kun edellisen pelin lopputulos saman vastustajan kanssa oli 16-3.

Kartta oli jo tuttu Train. Ihan helpoin kartta se ei ole, mutta harjoitusten kautta  se on tullut joka päivä tutummaksi. Peliä seuratessa huomasin, että tiimi todellakin pelasi hyvin yhteen ja teknisesti peli oli hiottua. Pelin johtajan rauhallinen ääni kertoi, mitä tehdään ja minne mennään, Välillä pelinjohtaja huuteli: "Ei saa pysähtyä!", "Liivit päälle", "Piiloon", "Malttia!", "Osta avikka", "Rahaa on!", Rahaa ei ole", "Muista ostaa höffendörfelit" - niin, että mitä? Siis pomminpurkutarvikkeet ;-).

Pelissä tiimihenkeä kuvastaa syntynyt oma kieli. Tiiminjohtajan ei tarvitse puhua paljon, yhdellä kahdella sanalla on selvää, mitä tehdään. Paitsi tietysti joskus hetkellisissä paniikkitilanteissa - silloin ääntä ja sanoja tulee useammasta suunnasta.

Jälkipelissä puitiin, mitä tästä pelistä opittiin ja mitä on vielä opeteltava. Kaikki menee suhtkoht mukavasti puolustuspuolella. Taisimme puolustusjakson jälkeen jopa olla johdossa 8-7! Yhteispeli sujuu, kaveria osataan jo suojata ja siirrytään jo ripeästi omille pelipaikoille. Tekniset taidot ja opetellut askelkuviot ja savujen ja pommien heitot menevät suunnitelmien mukaan.

Osumatarkkuus tuntuu harmittavan vähän kaikkia. Joka laakilla ei osu viholliseen. Mutta harjoittelemalla toivottavasti tuokin puute korjaantuu. Ja selvästi osumatarkkuudessa on eroja eri päivinä ja tietysti myös aseet vaikuttavat - miten on saatu peli kulkemaan ja onko saatu rahaa  kunnon aseiden ostoon. Vai onko niin, että ikä myös vähän rajoittaa, käsi ei ole enää vakaa ja jännitys kättä vielä lisää vapisuttaa. Ihan me ei tuohon uskota, harjoitus tekee  mestarin vaikka vuosia on jo enemmänkin takana.

Terroristipuolella osataan myös hyvin hyökätä ja pommi saadaan paikoilleen. Mutta sitten tuleekin ongelmia. Pommia ei osata okein suojella eikä myöskään itseä. Olisi opittava menemään sopivaan paikkaan piiloon odottamaan pomminpurkajia. Ja miten hankalaa onkaan kuulla ääntä, kun vastustaja on alkanut purkaa pommia.

Lopuksi todettiin, että maltti on valttia. Vastustajaa ei kannata ehdoin tahdoin haastaa, täytyy olla vähän viekas ja pelata yhteen. Pelihän onkin melkoista shakkipeliä, siirtoja on jo vähän etukäteen harkittava, eikä vain suinpäin rynnättävä virtuaaliselle taistelutantereelle.

Valmentajamme totesikin: "Nyt alkaa olla perusteet sillä tasolla, että voidaan ruveta käyttämään sotilaiden lisäksi lähettiä ja tornia. Hevosta ja kuningatarta ei vielä saada kentälle, mutta niidenkin aika vielä tulee."

torstai 16. tammikuuta 2020

Yksin pääset nopeasti, mutta yhdessä pidemmälle!


Tipuliiga ottelut muuttuvat entistä jännittävämmiksi. SeFiFi joukkueen taidot ovat kehittyneet tipuliigan ottelujen myötä huimasti. Pelaajatiimi on hiotunut yhteen ja yhdessä pelaaminen sujuu entistä paremmin. Tärkeintä ei olekaan enää, kuka on teknisesti parhain, vaan tärkeämpää on kuinka toimia yhdessä tiimin kanssa ja kuinka osata muuntautua tilanteen mukaan. Ja tärkeää on myös tukea kaveria, olla suojana ja apuna eri tilanteissa.

Yhteispelin sujuminen toi ensimmäisen tipuliiga voiton 4-16 eilen illalla. Voiton kunniaksi voi nostaa maljoja! Ja voitto tuli vielä kartalta, jota ei oltu harjoiteltu kovinkaan montaa päivää. OverPassin harjoitteluun jäi aikaa neljä päivää. Kartta otettiin haltuun suunnittelemalla kullekin pelaajalle oma rooli ja harjoittelemalla muutamaa hyökkäystapaa sekä terroristeina että poliiseina.

Tiimin yhteispelin tärkeys näkyy pelissä. Yksi yhteispelin herättäjä on positiivinen tiimihenki. Valmentajamme Nakk3 on tuonut tiimiin teknisen valmennukset lisäksi henkistä valmennusta, valanut uskoa jokaiseen ja painottanut, että kaikki hyvinvoinnin osa-alueet on syytä ottaa huomioon, että peli sujuu. Taidot ovat parhaimmillaan, kun nukutaan hyvin, syödään hyvin, pidetään riittävästi taukoja ja tehdään asiat ilon kautta.

Mutta ei tämän yhden voiton jälkeen voi jäädä laakereille lepäämään. Uusi peli odottaa ja siihen on taas harjoiteltava. Mutta mikäpä on harjoitellessa mukavan tiimin kanssa – nauru raikaa ja kevyt huulenheitto ja pieni kanssapelaajien kiusoittelu, pitää mielialan korkealla.  Pelaaminen on hauskaa yhdessä! Tule mukaan kokemaan, jos ehkä epäilet.



Suositukset

Karikojootin Counter Strike pelikirja. Mirage. Sivu 1.

Muutama viikko sitten ”löysin” vinkkivideolta kiinnostavalta tuntuvan toimintatavan torjua vastustajien hyökkäystä Apsien kautta B:lle Mirag...

Suosituimmat